MT Rantaniitty – A2 maidon lähde
MaitoKarelian maito tulee Rääkkylästä MT Rantaniitty-nimiseltä tilalta. Toiminnasta vastaa Outi Hännikäinen. Outi kävi agrologi AMK opinnot Kiteellä ja työskenteli lomittajana ennen kuin otti vastuun kotitilastaan vuonna 2009. Tila on ollut suvulla vuodesta 1973.
Tilan parsinavetassa on 32 paikkaa lypsylehmille ja ryhmäkarsinoita pikkuvasikoille. Nuorkarjalle ja umpilehmille on kuivikepohjainen kylmäpihatto. Lehmät ja nuorkarja laiduntavat kesäisin ja niillä on mahdollisuus ulkoilla talvella tarhassa. Tila on kuulunut tuotosseurantaan vuodesta 1981 ja tuottaa maitoa myös Valiolle. Tila ei kuulu luomuun, mutta on sitoutunut eläinten hyvinvointikorvauksen ja Valion vapaaehtoisen vastuullisuuslisän ehtoihin.
Karja kuuluu Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmään (Naseva) ja tilalla käy eläinlääkäri suorittamassa terveydenhuoltokäynnin kahdesti vuodessa sekä tarvittaessa hoitamassa sairaita eläimiä ja nupouttamassa vasikat. Eläinten lääkinnästä ja varoajoista pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Tilalla ei ole tarttuvia eläintauteja. Lääkevaroajan jälkeen aina testataan maito puhtaaksi antibiooteista ennen kuin sitä lypsetään meijeriin.
Outin yrittäjyyden myötä tilalle on myönnetty 15 vuoden laatumaitopalkinto ja karjaan on tullut viisi satatonnaria, joista kolme on ylittänyt 120 000 kg elinikäistuotoksen. Lehmien rotuina on ayrshire ja holstein. Karjan keskituotos on yli 12 000 kg/lehmä. Lehmiä hoidetaan ja arvostetaan yksilöinä. Jalostustavoitteena on A2-maitoa tuottavat, terveet ja kestävät syntymänupot lehmät, joilla on hyvä rakenne ja luonne. Kaikki lehmät geenitestataan, jotta voidaan olla varmoja, mitkä eläimet tuottavat A2-maitoa. Osa karjasta on syntymänupoja ja muut nupoutetaan vasikkana niin eläinten oman kuin hoitajien turvallisuuden vuoksi.
Lehmä poikivat poikimakarsinassa. Emä saa nuolla vasikan, joka juotetaan heti poikimisen jälkeen lypsetyllä oman emän ternimaidolla. Siksi ternimaitoa riittää myyntiin vain harvoin. Ternimaitojuoton jälkeen vasikat juovat tuttisankosta maitoa 2,5kk ikään asti. Lehmävasikoista kasvaa uusia lypsylehmiä tilalle ja muut vasikat myydään vasikkana toisille tiloille.
Lehmät ruokitaan nurmisäilörehulla sekä kesäisin osittain laidunnurmella. Säilörehun teossa käytetään biologisia säilöntäaineita. Rehut analysoidaan. Korkeatuottoinen karja tarvitsee väkirehutäydennystä, joten ruokinnassa käytetään täysrehua, joka perustuu kotimaiseen viljaan. Valkuaislisänä käytetään rypsiä. Soijaa, maissisäilörehua, geenimanipuloituja rehuja tai lisäaineita ei ruokinnassa käytetä..
Tilan pelloilla viljellään nurmea oman karjan rehuksi ja laitumeksi. Viljaa viljellään vain nurmien uudistamisen yhteydessä. Ympäristösopimusaloja hiehot hoitavat laiduntamalla sekä monimuotoisuutta lisää viljelty kukkapelto. Lannoituksessa käytetään oman karjan lantaa ja teollisia lannotteita. Lannoitus on välttämätöntä, jottei maa köyhdy ja viljellyt kasvit saavat tarvittavat ravintoaineet normaaliin kasvuun ja siten karja saa omiin tarpeisiinsa sopivaa ja laadukasta rehua eikä niille synny puutostiloja. Kasvinsuojeluaineita käytetään vain todettuun tarpeeseen mahdollisimman harvoin, lähinnä vain nurmien uudistamisen yhteydessä. Niiden harkitulla käytöllä turvataan laadukkaat rehut, joissa ei ole lehmille haitallisia rikkakasveja. Tilalle on tehty luonnonmonimuotoisuus kartoitus ja lasketaan vuosittain hiilijalanjälki. Tilalla on myös monimuotoista metsää, joka on PEFC-sertifioitu ja hoidetaan hyvien metsänhoitokäytäntöjen mukaan
Tilan eläimiin kuuluvat myös bordercollie rotuiset paimenkoirat ja maatiaiskissat. Koulutetuista koirista on iso apu eläinten siirroissa laitumilla.
